Viranomaiset ovat huolissaan vieraskielisten alhaisesta rokotuskattavuudesta.Esimerkiksi Espoossa vain noin 36 prosenttia vieraskielisiltä on rokotettu kahdella annoksella. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Päätimme omalta osaltamme tarkistaa Suomen venäjänkielisten asukkaiden motivaation ja mielipiteet, selvitimme kyselyn avulla kannan ja heidän tulevaisuuden suunnitelmat. Ja tässä tulos:
Tulokset tutkimusaiheesta "Rokotus" Suomen venäjänkielisen väestön keskuudessa
Kyselyyn osallistui 98 pysyvästi Suomessa asuvaa ihmistä. 70 % kaikista vastaajista epäilee rokotetta. Lähes puolet kaikista vastaajista (47%) sai yhden tai kaksi rokotusta. Kaksi kolmasosaa kaikista rokotetuista (73% ) suoritti koko rokotusjakson (2 rokotusta).
Kolmasosa (27%) on tähän mennessä ottanut vain yhden rokotteen.
Valtaosa (80%) kaikista rokotetuista vastaajista voivat hyvin rokotuksen jälkeen. Pieni osa vastaajista (10%) ei voi hyvin rokotuksen jälkeen. Toinen pieni osa (10% ) ilmoitti että heidän terveytensä on heikentynyt.
Katsotaan nyt mitä tapahtuu niiden kansalaisten keskuudessa, joita ei ole rokotettu. Heistä kolmasosa (30%) suunnittelee rokotuksia. Lähes puolet rokottamattomista vastaajista (42%) ei suunnittele rokotustalainkaan. Kolmasosa (29%) miettii ja pohtii edelleen eri vaihtoehtoja.Yli puolet (65%) kaikista vastaajista pelkää rokotteen sivuvaikutuksia.
Jotkut haastateltavien mainitsemista huolenaiheista: pakollinen rokotus loukkaa heidän mielestään ihmisoikeuksia. Jotkut ovat huolissaan saatuaan täydellisen Sputnik 5 rokotuksen ja epävarmuutta paikallisiin rokotuksiin on raportoitu.Väestö ei ymmärrä miksi heidät on rokotettava jos on jo sairastanut covid 19 ja veressä jo on vastaaineita.
Monet eivät ole riittävän tietoisia rokotteen sisällöstä - sen komponentit ovat tuntemattomia ja tuntematon on pelottavaa. Osa myös pelkää ettei pääse keskustelemaan lääkärin kanssa ja keskustelemaan rokotteen haittavaikutuksista.Joillakin ihmisillä on erittäin vaikeaa ensimmäisen rokotuksen kanssa - he saivat pitkäaikaisia komplikaatioita, joten toinen annos oli hylättävä.Venäjänkielistä väestöä huolestuttaa myös se ettei rokotetta ole testattu eikä kukaan ole vastuussa myöhemmistä komplikaatioista. Jotkut eivät näe rokotuksen tarkoitusta koska rokotteen esiintyminen veressä ei takaa että rokotettu ei saa tartuntaa. Miksi ottaa rokote jos voi sairastua joka tapauksessa? Jotkut ovat huolissaan siitä että ei vielä voida sanoa montako rokotosannosta vielä joutuu ottamaan. Samaan aikaan jotkut ovat huolissaan siitä ettei koko väestö vielä ole rokotettu koska jos prosessi pitkittyy yhteiskunta ei voi pian palata normaaliin arkeen. Kolmannes kaikista vastaajista (27%) ei ole lainkaan huolissaan seurauksista eikä pelkää sivuvaikutuksia.
Mistä venäjänkielinen väestö saa tietoa rokotuksista?
Lähes puolet (40%) kaikista vastaajista oppi rokotuksista tiedotusvälineiden kautta, toinen puoli (40%) luki rokotuksista Internetissä. Ja vain pieni osa (20%) sai tietoa suoraan lääketieteen työntekijöiltä. Suomen venäjänkielisen väestön toiveet:yli puolet vastaajista (64%) haluaisi valita rokotteen. Vain 13% ei halua valita.
Päätelmä
Venäläisen väestöryhmän on erittäin tärkeä lisätä tietoisuutta ja luottamusta paikallisiin virallisiin tietolähteisiin. Lisäksi mahdollisuus vuoropuheluun lääkäreiden kanssa voisi vähentää ahdistusta ja saada henkilökohtainen mielipide muuttumaan. Tutkimuksen työryhmä: Victoria Kulyabkina, Ekaterina Khalaziy, Darya Gulik
Comments